Kissojen hoitovastuun myötä, muutimme väliaikaisesti Rosbackan aittaan eli Helgaan asumaan. Ihminen on niin tottunut kaikkiin mukavuuksiin, että sitä ei ymmärrä kuinka helppoa kaikki on ennen kuin muuttaa vaikka aittaan. Meillä kuitenkin on aitassa suurin osa mukavuuksista, kuten sähkö ja sähkölämmitys sekä jääkaappi ja liesi. Suurimman haasteen tuo vesi. Vettä on tontilla niin paljon kun letkusta päästää ulos, mutta vesi edelleen kannetaan niin saunalle kuin aitallakin. Ja lämmintä vettä saa ainoastaan lämmittämällä saunan. Sauna lämpiää nopeasti, mutta veden lämpiämiseen meneekin sitten helposti reilu tunti. Eli ihan pikasuihkusta ei ole kyse. Tai pikatiskauksesta. Pyykkiäkään ei vielä voida pestä mäellä vaan pyykkipäivää vietetään Vantaanlaaksossa ja samalla nautitaan siitä, kuin nopeasti ihminen voikaan peseytyä:D
On se elo ennen ollut kyllä yhtä arkiaskaretta, jos meistä tuntuu pelkkä juoksevan veden puute työllistävän aikalailla.
Äkkiseltään voisi ehkä kuvitella, että on asuminen aitassa on ankeaa, mutta ei! Välillä toki joudutaan peseytymään kylmällä vedellä, jos yksinkertaisesti päivän aikana ei vaan kerkiä saunan lämmityspuuhiin, ulkohuussin tyhjentäminen on kamalaa ja aina ei ihan tiedetä rapisteleeko aitan ulkopuolelle peura, kettu, supikoira kissa vai lepakko. Mutta silti! Aittaelämä on mitä upeinta kaikista pienistä arkiaskareiden haasteista huolimatta.
Aamuisin kun aukaisee aitan oven ja katsoo mäeltä aukeavaa maisemaa, sydän sykähtää. Aamusumu nousee vihertävältä ruispellolta, aurinko näkyy punaisena tulipallona horisontissa, sikalan edessä oleva vaahtera on taas vaihtanut väriä ja sikalan edustan ulkovalot luovat maagista tunnelmaa. Iltapäivällä, kun tulee töistä kotiin (työmatkaan menee muuten täsmälleen sama aika kuin ennen) pihalla touhuaa välillä useampikin rakas ihminen, kissat tulevat vastaan ja kaikki työasiat, murheet, stressit häviää samantien. Ensimmäistä kertaa puoleen vuoteen on ollut myös aikaa lukea kirjoja, kun ei ole telkkaria viemässä iltaisin huomioita.
Aittaelämää on nyt takana reilut kaksi viikkoa ja vaikka kissojen hoitajat palasivatkin jo lomalta, on ajatuksissa jatkaa aittaeloa vielä ainakin lokakuu. Sit täytynee vähän seurata miten lämmityslaite pärjäilee ja pysyykö porakaivo sulana.