Päätalon kuntotarkastus vol 1

Päätalo on rakennettu 1900 luvun alussa, arviolta noin 1920. Talon runko on hirttä ja ulkovuoraus leveää lautaa. Talossa on vielä edellisten asukkaiden jäämistö vaatteista lähtien eli kattavaa kuntotarkastusta ei sata vuotiaallemme vielä voitu tehdä, mutta pintapuoleisen ensikatselmuksen saimme jo tehtyä.

Ennakko-odotuksena talon kunnon ajateltiin olevan huono. Puhetta on ollut, että talon alimmat hirret olisivat kaikki lahoja ja talo tulisi kokonaisuudessaan tunkata ylös ja hirret ja kivijalka korjata jotta talossa pystyisi ajattelemaan asumista. Pakko myöntää, että tällä hetkellä talo on jopa vähän pelottavan näköinen ränsistyneen ulkokuoren vuoksi. Ja ensiajatus kun mietittiin talossa asumista oli, että uskaltaakohan siellä nukkua.

Päätalon sisäänkäynti. Alkuperäinen väri talossa on ollut punamulta, valkoisin reunalaudoin ja ikkunanpielin.

Irrotimme ensiksi talon sivuista alimpien hirsien kohdalta palat ulkoverhousta. Ulkoverhouksen alta tuli mm. Nyland lehden vuoden 1942 kesäkuun numero.

 

Hirret talon itäpuolella olivat kovia ja eikä niissä näkynyt lahoamisen merkkejä. Länsi- ja eteläpuolen nurkka taas paljastui hieman haperommaksi, mutta tälläkään puolella hirsistä ei ollut kärsinyt kuin alin. Viime syksyn ensiraivauksissa poistettiin juuri näiltä sivuilta suuri määrä syreeniä, joka oletettavasti on edesauttanut kosteuden pääsyä rakenteisiin. Kuistin vierestä oli lisäksi korvattu metrin matkalta hirttä tiilillä, joka viittaisi siihen että myös siinä kohdassa on ollut lahoa puuainesta. Entiset asukkaat ovat onneksi pitäneet talosta hyvää huolta ja estäneet lahoamisen etenemisen korvaamalla kohdan tiiliharkoilla. Eli talon hirsirunko vaikuttaisi näin ensitutkailulla olevan oikeinkin hyvässä kunnossa! Tämä yllätti meidän positiivisesti, sillä olimme henkisesti varautuneet paljon massiivisempiin vaurioihin rakenteessa.

Sisätiloissa teimme myös ensimmäiset tutkimukset ja irrotimme kahdesta makuuhuoneesta muutamia metrejä lattialankkua. Lattian alta paljastui sanomalehtien lisäksi noin 15-20 sentin kerros jo kuivaksi muuttunutta sammalta. Kummassakaan kohdassa sammaleessa tai papereissa ei ollut havaittavaa kosteutta. Sammaleen alta löytyi lisäksi betonia molemmista kohdista taloa. Pohdimme onko talo mahdollisesta rakennettu betonilaatan päälle, mutta täyttä varmuutta asiasta ei ole. Lattiaa on tarkoitus avata seuraavilla kerroille lisää asian selvittämiseksi ja jatkosuunnitelmien tekemiseksi.

Revimme lisäksi jo hieman vanhoja huonokuntoisia paperitapetteja irti. Ne olivat jo niin kellastuneet ettei niiden säilytystä seinissä voinut edes ajatella. Tapettia kuitenkin säästetään pala joka huoneesta ja myöhemmin nämä palat kehystetään muistoksi talon aikaisemmasta ilmeestä.  Tapettien alta paljastui upea leveä ja täysin terveen oloinen hirsirunko, jonka välit oli myöskin eristetty sammaleella.  Seinien lisäeristys on vielä suunnitteluasteella, mutta tahtotilana olisi että hirsiseinää jäisi näkyville mahdollisimman paljon.  Vähintään kaikkiin väliseiniin.

 

Tämä päivän saavutukset tuntuvat jo isoilta vaikka emme ole edes kunnolla aloittaneet talon kunnostamisesta. (Päivä)Työmotivaatio tippui nollaan, kun ajatukset harhailee vaan talon mahdollisuuksissa ja tulevissa remonteissa. Tunnen suurta kunnioitusta talon entisiä asukkaita kohtaan. Kaikesta tontilla näkee, että paikkaa on rakastettu ja paikasta on pidetty huolta loppuun saakka. Ollaan molemmat mykistyneen kiitollisia siitä, että saadaan jatkaa tilan historiaa. Ja erityisen kiitollisia ystävistä, jotka jakavat saman innostuksen ja arvostuksen paikkaa kohtaan. Niisk.